Oni wa soto! Fuku wa uchi!

Tänään oli jälleen aika yhdelle japanilaiselle matsurille, mamemakille. Eli papujen heittämiselle.

Täältä

Tänään helmikuun 3. päivä perheet saattelevat talven paholaisen ulos ja toivottavat hyvän onnen sisään. Ja se tapahtuu niin ikään papujen heittelemisellä. Perheen pää (täällä kun ollaan tarkoitetaan sillä miestä) tai vaihtoehtoisesti vanhin poika, joka on syntynyt tämän vuoden kiinalaisen horoskooppimerkin alla heittelee papuja kaikkiin huoneisiin ja myös ovista ulos laulaen tuota otsikon mukaista sanomaa. Joka suomeksi olisi jotakuinkin "Paholaiset ulos, päästäkää onni sisään!". Tätä rituaalia voidaan toteuttaa myös niin - etenkin lapsiperheissä, että (useimmiten) isät pukevat ylleen paholaisen naamarin ja muu perhe näin heittää papuja tätä hahmoa päin ja näin karkottavat pahan hengen kodistaan. Lisäksi ovia saa paiskoa. Pääasia, että ne on varmasti kiinni.

Tänään kun töiden sijasta olinkin matkalla lääkäriin kuulin jo melkein kotiovelle asti "Oni wa soto! Fuku wa uchi!". Tyytyväisenä siihen, että olin napannut kameran mukaan lähdin ääntä kohti. Ja lähimmän mahdollisen temppelin pihalla tapahtui...taitaa olla perheille siivouksellisesti helpompaa siirtyä temppelille kuin hoitaa pahan hengen karkoitus kotona.

Ikäjakauma oli vauvasta vaariin. Paikalle saapuessani istuivat/kyykkivät lapset jo eturivissä. Ja niin sitä ihmiset sitten lipuivat pelipaikoille pikku hiljaa ja lopulta oli kassit avoimena vastaanottamassa papuja, mandariineja, karkkeja... Itselleni tuli ihan penkkarifiilis, hih. Samalla lailla sitä on joskus itse odottanut koulun pihalla tai kaupungilla, että abit heittäisivät pari karkkia ihan siihen mun viereen. Oikeasti tätä on myös verrattu eurooppalaisissa häissä tapahtuvaan riisin heittoon. Ja kyllä ne ihmisten pussukat täynnä olivatkin kotiin lähtiessä! Kaikki eivät tosin lähteneet kotiin, vaan varsinkin vanhempi väestä siirtyi sisätiloihin. Sinne en enää seurannut, enkä siis myöskään tiedä mitä siellä tapahtuu. Veikkaan, että papujen syönti voisi olla yksi mahdollisuus. Koska "rituaalin" lopuksi kuuluu syödä omiä ikävuosiaan vastaava määrä papuja, hyvän onnen takaamiseksi. Ymmärrän vielä lapset, mutta entäs ne iäkkäämmät... 

Mitkä tahansa pavuthan eivät tähän onnen tuojaksi kelpaa vaan kyse on valkoisista, kuivatuista soijapavuista. Vaikka nykyaikana pähkinät ovatkin vähän tulleet papujen tilalle.

Aamulla harmittelin, etten päässyt lähtemään töihin ja sitä kautta niille suuremmille tapahtumapaikoille, mutta täytyy sanoa, että ainakin nyt pääsin lähelle. Katsotaan millainen vuosi tulee kun olin vain katselijan roolissa. Enkä ole pavun papua syönytkään...