2013-10-16

Omenaa keitossa

Tiedättehän kun lokakuun saapuessa joka puolella alkaa olemaan koko ajan kasvavassa määrin koko ajan kasvavia kurpitsoja. Niitä oransseja. Alkukuussa ne ovat vielä taskukokoisia muuten. Sitten harmaana päivänä kun syksyn huomaa todella saapuneen ja huomaa kaipaavansa piristystä, väriläikkää sitä kohtaa sellaisia myyvän kojun niin pakkohan niitä on kotiinkin tuoda. Ajatuksena, että miten ne ovatkaan kauniita ja piristäviä koristuksia. Vähän jo suunnittelee loppukuun kaiverruksia.


Ja piristäväthän ne vielä siinäkin vaiheessa kun et enää tiedä mihin ne pistäisit, on nälkä ja kaapit ammottavat tyhjyyttä. Pöydällä keikkunut kurpitsa ei todellakaan koollaan kummastanut, mutta lisäksi sai omasta puutarhasta haettua omenoita. Ja niitä kun hetken kypsentää ja pehmentää ja lopulta soseuttaa niin niistä tulee maukas keitto. Taisin laittaa joukkoon pienen lorauksen kermaakin... En enää muista, koska keiton teosta on jo jokunen tovi ja kun se lopulta oli niin herkullista, että vei kielen mennessään niin sitä tavallaan jäi vaan kummastelemaan miten sitä niin hyvin onnistuikin. Pitänee alkaa kirjoittamaan vähän ohjeita ylös. Mutta jaetaan tämä nyt näin vinkkinä, jos vaikka ette ole vielä kokeilleet.

Keitto myös lämmitti sisältä ja piristi mieltä ja teki siis juuri sen mitä kurpitsan kuvittelinkin tekevän.

Ei kommentteja: