2013-01-05

Tabio

Me lähdimme Japanista, mutta Japani ei lähtenytkään meistä. Ja se tullaan varmasti vielä huomaamaan. Tällä kertaa oli niinkin yksinkertaisesta asiasta kyse kuin sukista ja nähtyämme tutun nimen kaupan ikkunassa oli pakko käydä tarkistamassa tilanne.


Kyseessä on japanilaista tuotantoa olevat sukat merkkiä Tabio. Itse ostin heidän sukkiaan jo Japanissa oloaikana. Varsikin siis kun kyse oli nilkkasukista. Ja ainakin tähän mennessä olen ollut sukkiin tyytyväinen. Toki myönnän, että mekkojen ja hameiden suurkuluttajana on käytössä ollut myös enemmän sukkahousuja kuin nilkkasukkia, jonka vuoksi sukat eivät ole olleet yhtä kovassa kulutuksessa kuin silloin kun jalassa oli päivittäin farkut.


Plussaa mielestäni kuitenkin on erilaiset kuosit. Itselleni ainakin on jo pidemmän aikaa ollut tärkeää, että sukkien vilahtaessa ne toisivat hieman iloa arkeen. Siis kun työkään ei  ole vaatinut tummia tai huomaamattomia sukkia. 

Jos merkki kiinnostaa niin tätä saa ainakin täältä Englannista ja Japanista. Niillä on myös nettikauppa, toimittaako miten pitkälle, en tiedä. Aina voi kurkistaa http://www.tabio.com/.



3 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

Kerrassaan hykerryttäviä sukkia, Marimekon aasialaisia sukulaisia.

Ja sydämelliset tsempit uuteen kotimaahan! Miltä tuntuu olla taas Euroopassa? Minulle tuli joskus kolmen Kiina-vuoden jälkeen ihmeellinen ikävä Eurooppaan, ei niinkään nimenomaan Suomeen.

Kirjailijatar kirjoitti...

Ai te olette muuttaneet Englantiin, oho. Onnea uuteen maahan ja elämään siellä. Kestää varmaan oman aikansa kotiutua sumujen saarelle.

Mutta ihanaa vuoden alkua!

Uusi Aamu kirjoitti...

Vilijonkka,
Hyvältähän Eurooppa tuntuu, oman itsensä kanssa tässä vähän ollaan kuutamolla. Kyllähän sitä aina välillä oli Japanissakin aikoja, että halusi vain pois sieltä kun kaikilla ympärillä oli vain kiire ja kaikki vain suoritti. Ja kaipa se vähän tarttuikin, vaikka kuinka yritti välttää. Mutta kyllä se sitten taas toisaalta omasi ihan hirmusti niitä hyviäkin puolia. Kiitos tsempeistä. Niitä tunnutaan tarvitsevan. Tsemppiä myös teidän poluille!

Kirjailijatar,
Juu vuoden lopulla tuli sanottua niin monet heipat, että kyllä sydäntä särki. Ei oikein osannut edes sanoiksi pukea sitä olotilaa. Kyllä tämä tästä lähtee menemään kun vähän ensin ihmettelee.

Kiitos ja ihanaa vuoden alkua sinullekin!