Korkeat hatut

Silloin kun vietin viikon kipeänä kotona ehdin tutkimaan internetin uumenia. Ja löytämään monta "Tahdon koittaa toteuttaa"-juttua. Yksi niistä oli kuppikakut. En itse myönnä aiemmin tehneeni kuppikakkuja, koska ne ovat enemmänkin olleet jotain muuta sinne päin. Mutta viimeisenä sairastamisen päivänäni otin itseäni niskasta kiinni ja pyöräytin kakut. Sitten lepäsin seuraavaan päivään ja tein niille vielä korkeat hatutkin.

Ja paras kohta oli vasta tulossa... Sillä aikaa kun hatut jämähtivät (toiset ylpeämpänä kuin toiset),pääsin sulattamaan suklaata. Paljon suklaata.

Ja siitä minä otin kakusta hattuineen kiinni ja dippasin.

Ja katsokaa kuinka sula suklaa kiiltää kauniisti.

Ja taas annettiin kakkujen jäähtyä ja suklaan kovettua. Sormet kovasti jo syyhyivät ja suklaan maistamisesta jäi päälle maiskutus.

Ja sitten koitti kahvihetki ja kyllä minä nautin. Miten herkullista pikkuruinen kakku voikaan olla.

Itse en ole tätä luomusta kehittänyt vaan kaikki kunnia ja kiitos kuuluu Martha Stewartille. 

Herkullista keskiviikkoa kaikille!