2012-03-14

Kolme vuotta sitten

Pelotti. Jännitti. Nauratti. Kupli. 
Silloin olin matkalla.


Iloiten lähde.
Nurkumatta katko siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta, joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa
lävitse, ohi, eteenpäin.
Ei mikään saa sydämelle tulla kotimaaksi,
maailman henki meidät siiviittää.
Ei siedä kahleita, se avartaa ja kantaa
asteittain ylöspäin - ja pois,
kun uhkaa tutuksi käynyt piiri tuntemuksin.
Vain sillä ken on vapaa,
valmis lähtöön,
on voimaa murtaa tottumuksen kahleet,
ja vielä kuolinhetkelläänkin vielä kerran
tajuta nuorin silmin uudet etäisyydet.
Elämän kutsu loputon on meissä.
Siis tyynny sydän, hyvästele, lähde!


-Herman Hesse-


Näillä sanoin toivotti ystäväni turvallista matkaa ja pyhki onnen ja pelon sekaisia kyyneleitä.
Sanat kantavat yhä vaikeiden hetkien yli.
Kiitos ystäväni.

2 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

Terveisiä täältä naapurista, pitkästä aikaa! Eiliset hutinauutiset taas hätkähdyttivät. Ja nyt tästä postauksesta tulikin mieleeni kysymys, että oletteko muuttaneet Japaniin suoraan Suomesta. Ja mitäs luulet, jatkuuko matka seuraavaan maahan?

Meillä sopimus on loppumassa syyskuun lopulla, ja se aiheuttaa aina päänvaivaa. Palatako, jatkaako samassa vai siirtyäkö seuraavaan paikkaan....

Uusi Aamu kirjoitti...

Vilijonkka,
Pitkästä aikaa! Vähän kyllä heilui, Tokiossa on kaikki hyvin, mutta nuo ihmiset tuolla pohjoisemmassa mietityttää.

Me tulimme suoraan Suomesta Japaniin ja luultavasti matka jatkuu....mutta milloin ja minne, niin se on vielä aivan auki. Ollaan paikallisella sopparilla. Itselläni päätökseen varmasti vaikuttaisi mikä se seuraava maa olisi, mutta suoraan Suomeen tuskin ajattelisin palaavani. Ainahan sinne takaisin pääsee, mutta tulisiko seuraavan mahdollisuuden sattuessa kohdalle lähdettyä niin helposti... Tiettyjä asioita tietenkin kaipaa, mutta toisaalta täältä lähdettyämme kaipaan varmasti myös täältäkin... Kinkkisiä pulmia nuo.