2012-03-29

Sanattomuus

Sanattomuus yllätti Hiroshimassa. Tiesinhän minä, mitä on tapahtunut jne. Mutta en koskaan tarkemmin ole ajatellut. Nyt ajattelin. Muutamassa tunnissa liikaakin. Jo ensimetreiltä tuli niin paha olo, että teki mieli vaan lähteä ulos. Mutta loppuun asti mentiin. 


Yhä kuitenkin mietin, että miten koko asia pystyttiin tekemään niin suunnitelmallisesti? Mitkä olivatkaan ne syyt? Eikö kukaan oikeasti ajatellut mitkä voisivat olla seuraukset? Vai eikö niistä oikeasti välitetty?


Yhä edelleen, aina kun jostain päin maailmaa tulee tieto ydinaseiden testauksesta, lähtee täältä tai oikeammin Hiroshimasta vetoomus rauhan ja ydinasettomuuden puolesta. Ja niitä lähtee niin kauan, kunnes ne on kaikki saatu oikeasti loppumaan.


En pienenä ihmisenä pysty ymmärtämään sitä pahuutta, joka saa ihmiset tuollaisiin tekoihin. Kuinka syvää kiukkua ja vihaa voi ihminen tuntea? Jos ei todisteet riitä kertomaan pahuuden jälkiseurauksista niin mikä sitten?

Nähtyäni ja kierrettyäni Hiroshiman museon, pääni täyttyi kysymyksistä. Luettuani kirjeitä, katsottuani filmin pätkiä, näkemällä kuvia ymmärsin jälleen kerran millaisessa pumpulissa sitä onkaan itse elänyt. Ja kuinka voimaton sitä oikeasti on. Vaikka pienillä teoilla saattaakin olla suuri vaikutus, niin on asioita, joihin tarvitaan suurempien herrojen pään kääntyminen ja suurempi joukko selän taakse tukemaan. 



4 kommenttia:

pinea kirjoitti...

Minulle tuli aivan samanlainen olo Hiroshimassa ja vielä voimakkaammin Nagasakissa. Jälkimmäinen on sikäli järkyttävämpi, että vaikka Hiroshiman tuhot oli jo konkreettisesti nähty, päättivät amerikkalaiset käyttää atomipommia uudestaan. Ne ovat sotarikoksia, joista on (sotarikoksina) vaiettu. En pysty ymmärtämään sitä.

Suosittelen joka tapauksessa myös Nagasakin modernia atomipommimuseota - se on rankka, suorempi kuin Hiroshiman, mutta se herättää ajattelemaan. Lisää.

Olen lukenut blogiasi jo pitkään, mutta en muista olenko koskaan kommentoinut. Kaikkea hyvää sinne Japaniin!

Heli kirjoitti...

Todellakin pitää ihmetellä, miten pommin (pommien!) pudottaminen - ihmiskoe, jota tiedemiehet seurasivat - perusteltiin ja perustellaan vieläkin oikeutettuna. "Säästettiin tuhansien amerikkalaisten henki." Entä niiden japanilaisten henki?

Vilijonkka kirjoitti...

Ihmisen typeryys todella ihmetyttää. Kaikkea me ihmiset keksimme, muttemme tosiaankaan edelleenkään tiedä edes kaikkia seurauksia. Muistui mieleen artikkeli jonka luin joskus, kuinka osa noiden atomipommien uhreista oli vasta munsoluna äitinsä uumenissa ja säteilyn vuoksi ovat sitten myöjemmin syntyneet steriileinä.

Hyi että. Hyvä kun otit asian esille.

Muistomerkki on kaunis.

Uusi Aamu kirjoitti...

pinea,
mun on pakko sanoa, etten tiedä pystynkö käydä katsomassa sitä Nagasakin paikkaa. En tiedä mistä se tuli, mutta valtaisa heikotus nousi jo tuolla Hiroshimassa.

Heli,
Niinpä.

Vilijonkka,
Tuo on kyllä niin kauheeta kun miettii miten pitkän aikaa tuollaiset asiat vaikuttavat ihan henkisesti kuin fyysisestikin. Ja mitä vielä voidaan keksiä?!
Kiitos, tuli palaa ilmeisesti niin kauan kuin ydinaseita jossain päin maailmaa on. Jos nyt yhtään oikein muistan.