Pari viikkoa sitten lähdimme Lontooseen illalliselle. Oli vain yksi mutta, joka melkein lannisti meidän lähdön kokonaan. Se oli tieto metrojen, tai siis henkilökunnan, lakosta. Ajattelimme, että jos ei muu auta niin ainahan sitä kävelee, kun siihen hyvillä kengillä varautuu. Joskus kuitenkaan edes ne hyvät kengät ei auta kun taivas repeää. Ja tiedättekö millainen liikenne syntyy suurkaupunkiin metrojen ollessa toimettomina... Silloin on hyvä vaihtoehto riksakyyti. Ei puhuta turvallisuudesta, koska sitä emme mekään miettineet. Mietimme vain kuinka monta hitaasti etenevässä jonossa olevaa autoa ohitimme viilettäessämme pyörän kyydissä ja pysyen kuitenkin kuivana. Ja oli se ehkä vähän romanttistakin. Hinta oli jokseenkin sama kuin mitä olisi taksikyydistäkin tullut.
Few weeks ago we went to London to meet some friends and have a dinner. It was the day when tubes were not working and you can just image the traffic there. We were prepared to walk but then it was raining and we decided to get a taxi...and we hopped on one of these cycle rickshaw. It was so much fasten than a car, we didn't get wet and it was kind of romantic too.
2 kommenttia:
Oi kyllä minä Lontoon ruuhkat muistan! Ne olivat (jo v. 96-97) ilman lakkojakin kamalia, aika epäluotettava se metrokin. Koskaan ei tiennyt meneekö matkaan puoli vai puolitoista tuntia. Niinpä päädyin aika usein kävelemään sateessakin useamman kilometrin matkan koululle, koska silloin tiesin varmasti ehtiväni.
Riksakyydissä olen ollut vain kerran, Kiinassa, oli minusta jotenkin outoa.
Vilijonkka,
Ei ole omalle kohdalle sattunut Lontoossa tai junamatkalla sinne mitään suurempia myöhästymisiä, mutta aina se vähän jännittää siitä huolimatta. Taisin vain tottua vähän liian hyvään Tokiossa..
Riksakyyti Kiinassa taitaa tuntua vielä vähän oudommalta kuin täällä. Olihan se outoa, mutta toisaalta nopeutensa ja näppäryytensä vuoksi voisin hyvin kokeilla toistekin.
Lähetä kommentti